Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä GTK:n maaperäkartat

Pääkaupunkiseudun kaupungit, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat laatineet omat maaperäkarttansa. Espoon ja Vantaan kartat perustuvat hyvinkin yksityiskohtaiseen 1:2000 mittakaavaiseen maaperäkartoitukseen, Helsingin kartta puolestaan paljolti pohjatutkimuksiin (maaperän kairaukset). Yleensä kartoitussyvyys on 1 m, kartastojen sisältämä syvemmältä saatu informaatio perustuu pohjatutkimuksiin. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laatima valtakunnallinen maaperäkartta on kartoitettu mittakaavassa 1:10 000 ja on esitetty mittakaavassa 1:20 000. Tampereen ja Liikenneviraston pilottikohteissa on käytettävissä vain GTK:n maaperäkartta.

Maaperäkartalla esitetään kartoituksessa (ja kairauksessa) saatu kuva maaperästä. Normaalisti kartoitussyvyys on 1 m, mikä johtuu kartoittajan mahdollisuudesta havaita yleensä maks. 1 m syvyydessä oleva maalaji kartoituspiikin avulla. Niinpä maaperäkartan päämaalajit edustavat 1 m:n syvyydessä olevaa vallitsevaa maalajia. Syvyydellä 0 – 1 m olevat maalajit on esitetty usein ns. pintamaalajeina (GTK).

Maalajien luokittelussa GTK käyttää valtakunnallisesti RT-luokitusta. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on käytössään GEO-luokitus, mikä on yleinen luokittelu myös geoteknisissä tutkimuksissa ja suunnittelussa. Merkittävintä luokituksissa on ero karkea- ja hienorakeisten lajittuneiden maalajien osalta. RT-luokituksessa karkea hieta, hiekka ja sora sekä hiesu ja hieno hieta on eroteltu omiksi maalajeikseen (kuva 1, GTK:n kartta) kun taas GEO-luokituksessa karkea hieta ja hiekka kuuluvat luokitukseltaan hiekkaan ja hiesu ja hieno hieta muodostavat siltin (kuva 2, Vantaan maaperäkartta).

Helsingin maaperäkartassa 1m syvyydessä olevista vallitsevista maalajeista on esitetty kallio, moreeni, siltti ja hiekka yhdessä, savi, turve ja täyttö (kuva 3). Lisäksi maaperäkartassa on esitetty peitemaalajit 1-3m paksuudelta. Helsingin luokitus on kuvattu kuvassa 4. Espoon maaperäkartta on pääpiirteittäin Helsingin kaltainen. Siinä on esitetty 0.5 m syvyydessä vallitseva päämaalaji kallio, moreeni, hiekka, sora ja täyttö. Peitemaalajeina 0-3m syvyysvälillä on esitetty alla olevan maalajivärin päälle vinoviivoituksella kuvattu turve, savi, siltti, hiekka, sora ja turve. Espoon luokitus on esitetty kuvassa 5.

Yhdistettäessä kairauksessa saatua syvyystietoa, voidaan maaperäkartalla esittää koodauksella maaperän 3D – rakennetta. Esim. Espoon maaperäkartassa on esitetty syvyyskäyrästöt pehmeiköllä. Helsingin maaperäkartassa kuvataan päälle merkinnöin (kuva 3) maaperän 3D – rakennetta. Taulukossa 1 on vertailtu GTK:N ja pääkaupunkiseudun kaupunkien maaperäkarttojen sisältöä. Pehmeikköpaksuustietona ovat yleensä esitetty 0, 1 ja 3 m:n rajat, mutta nykyisissä rakennettavuusluokissa käytetään 2 m:n syvyyttä. Niinpä rakennettavuuskartan laatiminen puhtaasti maaperäkartan tietojen perusteella ei onnistu, vaan tarvitaan kairauksiin perustuvaa lisätietoa.

Taulukko 1. GTK:n, Helsingin, Espoon ja Vantaan maaperäkarttojen sisällön vertailua.

    

Kuva 1. Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta ja merkintöjen selitykset. Käytössä on maalajien RT-luokitus. Kartta-alue n. 6 x 6 km.

Kuva 2. Vantaan Aviapoliksen pilottialueen maaperäkartta, käytössä GEO-luokitus.

 

Kuva 3. Helsingin maaperäkartta pilottialueelta.

 

Kuva 4. Helsingin maaperäkartan selitykset.

Kuva 5. Espoon digitaalinen maaperäkartta ja maalajiselitys pilottialueelta.