Espoo

Nygrannas

Espoon pilottialue on Nygrannaksen asemakaava-alue. Alueesta suunnitellaan Kehä II:n varressa sijaitseva pääasiassa Suurpellon keskustan ja Mankkaan palveluihin tukeutuva, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin 5 000 asukkaalle. Nygrannaksen asemakaavasta ollaan laatimassa parhaillaan kaavaluonnosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 7.9. – 6.10.2015. Julkaistu kaava-aineisto löytyy Espoon kaupungin nettisivuilta:    http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/Tapiola/Nygrannas_241700

Rakennettavuus

Espoon Nygrannasin alueelta on pohjatutkimuksia käytettävissä yhteensä 5161 kpl. Joissain pohjatutkimuspisteissä on useampia eri tutkimustyyppejä eli tutkimuspisteitä alueella on yhteensä 4358 kpl. Näin ollen alueen pohjatutkimuspistetiheys on 13 pistettä/ha.

Espoon kaupunki on laatinut ja julkaissut koko kaupungin kattavan rakennettavuuskartan vuonna 1986. Tätä kaupungin omaa karttaa verrattiin rasterianalyysillä tuotettuun rakennettavuuskarttaan. Nämä kaksi karttaversiota ovat rakennettavuusluokkien alueellisen sijoittumisen osalta hyvin lähellä toisiaan. Suurimmat erot ovat lisääntyneet täyttömaiden määrät sekä suoalueen rakennettavuuden tulkinta.

Seuraavassa kuvassa on tarkasteltu Taavinsuon rakennettavuutta painokairausten perusteella. Taavinsuon keskiosa on tulkittu Espoon kaupungin kartassa kuuluvaksi luokkaan 5A eli erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö. Tämän rakennettavuusluokan alustavat ominaisarvot ovat Savi 10-15 m tai turve/lieju 3-4 m. Kumpikaan ehdoista ei näyttäisi kairausten perusteella toteutuvan, mutta raja-arvot ovat sen verran lähellä toteutumista, että alue on todennäköisesti siitä syystä siirretty ikään kuin varmuuden vuoksi vaativampaan luokkaan. Rasterikartta puolestaan paljastaa interpoloinnin ongelman, eli sen, ettei laskenta ota riittävästi huomioon altaan muotoa. Tämän johdosta kunkin kairapisteen ympärille näyttäisi muodostuvan oma pikku syvänteensä. Vasemmanpuoleisen karttakuvan käsin piirretty pitkänomainen, itä-länsisuuntainen syvänteen rajaus lienee lähempänä todellisuutta.

Taavinsuon kairaukset ja rakennettavuus.