Kustannusmalli

Kaavoitusvaiheessa ei tyypillisesti ole tarkkaan tiedossa alueelle suunniteltujen rakennusten ja infrarakenteiden tarkempia ominaisuuksia. Maaperäsidonnaisten pohjarakentamiskustannusten arviointi tapahtuu tällöin pinta-alaperusteisesti kaavamerkintöjen osoittamien käyttötarkoitusten perusteella. Kaavan pohjarakentamiskustannusten arviointimallia voidaan tällöin kuvata seuraavasti:

  1. Kaavasta määritetään eri käyttötarkoitusten mukaiset pinta-alat ja muut ilmoitetut ominaisuustiedot, jotka jaetaan edelleen sen mukaan minkälaiselle maaperälle ne rakennettavuuskartan perusteella sijoittuvat.
  2. Määritellään kutakin kaavamerkintää vastaava tyyppirakenne rakennusten ja infrarakenteiden osalta, joka edustaa esimerkiksi rakennusten osalta tyypillistä nykyaikana rakennettavaa pientaloa, kerrostaloa, palvelurakennusta ja niin edelleen.
  3. Kullekin tyyppirakenteelle määritetään perustamistapa eri rakennettavuusluokissa. Määriteltyjen tyyppirakenteiden, niiden perustamistapojen ja eri rakennettavuusluokissa vallitsevien pohjaolosuhteiden perusteella voidaan johtaa pinta-alaperusteista määrätietoa kustannusarviota varten. Infrarakenteiden osalta tyyppirakenteiden määrätieto jaotellaan Infra2015-nimikkeistön mukaisesti ja rakennusten osalta Talo2000-nimikkeistön mukaisesti.
  4. Yhdistämällä nimikkeistöjen mukainen määrätieto nimikkeistön mukaiseen yksikköhintatietoon saadaan kustannusarvio ko. kaava-alueen maaperäsidonnaisista kustannuksista.

Kustannusarvion laskennan tarkoituksena on luoda erilaisten kaava- tai kunnallisteknisten suunnitelmien vertailun pohjatiedoksi kaavan vaatiman pohjarakentamisen hinta-arvioita. Laskentamallin perustapauksessa käytetään lähtötietoina (kaava)suunnitelmatietoa, rakennettavuuskarttaa ja erilaisten pohjarakenteiden hintatietoja.

Kustannusmallissa laskennan pohjana on rakennettavuusluokitusta kuvaava hilamalli. Liittämällä tähän paikkatietoalgoritmeilla tieto kaavasuunnitelman osa-alueista ja niiden tyypeistä voidaan hilan pisteille määrittää infran tai rakennusten vaatima perustamistapa. Kolmantena lähtötietona laskentamallissa on erilaisille perustamistavoille hintatieto, joiden perusteella määritetään jokaiselle rakennettavuuskartan (2 x 2 m) ruudulle perustamistavan mukainen hinta.

Edellä kuvatussa tapauksessa lähtötietona on rakennettavuusluokkiin karkeistettu lähtötieto. Maaperätiedon perusteella on mahdollista tunnistaa kunkin hilapisteen osalta myös tarkempaa perustamiskustannuksiin vaikuttavaa tietoa, esimerkkinä pehmeikön mitattu paksuus, joka vaikuttaa paalutuksen tai muun perustamistavan toteutukseen.

Kustannuslaskennan tuloksena on siis hinta-arvion hilamalli, jota voidaan visualisoida käyttäjälle sopivalla tavalla. Toisena tuloksena on kaavasuunnitelman osa-alueille laskettu hinta-arvio. Yhdistämällä tiedot kaavasuunnitelman alueella saadaan alustava arvio kokonaiskustannuksesta. Aineistoja voidaan käyttää paikkatietoanalyyseissä yhdessä muiden aineistojen ja rekisterien kanssa erilaisia selvityksiä varten.